Trendit 2016

Trendit 2016

Kansainvälisten messujen esittelyosastot hehkuvat väreissä. Lämpimät sävyt tulevat vastaan lattioissa ja keittiön materiaaleissa, jopa metallipinnoissa. Tunnelmalliset ja syvät värit tuntuvat koskettavilta pitkän valkoisen kauden jälkeen. Ne tulevat suoraan iholle – kuin lämmin huopa, johon kietoutua.

– Selvästi on nähtävissä, että kylmän, valkoisen ja korkeakiiltoisen sisustamisen aika on ohi, sanoo trendianalyytikko Susanna Björklund.

Puhdaslinjainen skandinaavisuus olikin trendien mittapuilla pinnalla pitkään, eikä huonekalufirmoilta tullut pitkään aikaan rajuja uutuuksia. Yksi syy siihen saattoi olla se, että vaikea taloudellinen tilanne teki valmistajat varovaisiksi.

Nyt tuuli on kääntynyt – osittain samasta syystä. Vaikeina aikoina kodin merkitys turvapaikkana lisääntyy. Kodista halutaan rakentaa kutsuva pesä. Sitä ajatusta tukevat puiset pinnat ja kupariset hanat.

Eräs voimakas maailmanlaajuinen megatrendi on kaupungistuminen eli urbanisoituminen.

Mikä on in vuonna 2016?

Trendikartalla on siis lämmintä virtausta, mutta sen alle mahtuu monenlaisia esiintymiä. Syvät ja tummat sävyt, lämpimät metallit sekä tummenevat puunsävyt ovat yksi selvä tyylisuuntaus. Muodissa vaikuttaa nyt voimakkaasti 70-luku, ja sieltä valuu sisustukseenkin samettipintaa sekä viininpunaisen ja tummanvihreän syviä sävyjä.

Linen_Jade_Detail4

Toinen pinnalla oleva trendi koostuu voimakkaista, mutta murretuista sävyistä. Puuterin ja poskipunan sävyt, vihreän eri sävyt harmaasta sammaleiseen sekä sammutetut terran ja okran sävyt puhuttelevat nyt monia.

Muotokieli on edelleen siroa. 50–60-luvulta vaikutteita saanut huonekalujen keveys on miellyttänyt sisustajia jo muutaman vuoden ajan, eikä loppua ole näköpiirissä. Materiaaleista pinnalla on erityisesti värikäs lasi, etenkin valaisimissa.
Trendit_2016_1

Monenlaiset trendit

Mutta miten trendeihin oikein pitäisi suhtautua? Mistä ne saavat alkunsa ja miksi? Susanna Björklund tutkii ammatikseen muutosta, ja trendit heijastelevat sitä. Muutosta tapahtuu kuitenkin monella tasolla. Suuret megatrendit aiheuttavat pienempiä muutosaaltoja, ja aallot näyttävät erilaiselta eri suunnista katsottuna.

– Trendit ovat aina katsojan silmässä. Ei ole olemassa vain yhtä trendiä, vaan niitä on aina useita. Jokaiselle trendille on myös aina vastatrendinsä – joko suuri tai pieni, Susanna sanoo.

Niinpä trendien noudattaminen onkin Susannan mielestä oikeastaan turhaa. Makuasioista ei voi kiistellä, vaan pitää uskoa omaa sydäntään. Kodin on oltava sellainen, josta itse pitää, oli vallitseva trendi millainen tahansa. Tosin pinnalla olevat asiat jollain tavalla vaikuttavat kuitenkin ihmiseen – trendi kertoo jonkinlaisesta kollektiivisesta mielenmuutoksesta. Esimerkiksi mustavalkoiseen väriskaalaan mieltynyt sisustaja saattaa sisustuslehtien, katalogien ja remonttikaupan esillepanojen myötä hyvinkin innostua maalaamaan vaikka yhden seinän värikkääksi. Silmäkin tottuu, kun jotain näkee useammin.

Muutama vuosi sitten alkanut karsimisen trendi on edelleen hyvin voimakas.

Kaupunkilaisen kevyt kuorma

Sisustusalan ammattilaisten näkökulmasta mielenkiintoista on paitsi se, mitä värejä ja materiaaleja vaihtuva vuosi tuo tullessaan, myös se, mitkä megatrendit sisustamiseen ja rakentamiseen vaikuttavat. Susanna Björklundin mukaan eräs voimakas maailmanlaajuinen megatrendi on kaupungistuminen eli urbanisoituminen. Täyttyvissä kaupungeissa tila käy vähiin – tai ainakin kalliiksi. Tämä muuttanee koteja yhä pienemmiksi ja monikäyttöisemmiksi. Huonekaluilta kaivataan monimuotoisuutta: jakkara on samalla säilytin ja sängyn alla on laatikot. Ruokapöytä toimittaa montaa virkaa.

– Työpöytä on nykyisistä kalusteista se, jonka uskon ensimmäisenä katoavan, koska moni pärjää kotona läppärillä tai kännykällä, Susanna sanoo.

Urbanisoitumisesta seuraa myös muutos suhteessamme tavaroihin. Muutama vuosi sitten alkanut karsimisen trendi on edelleen hyvin voimakas. Blogeissa heitetään kilpaa tavaroita pois – kuka yhden päivässä, kuka kaikki kerralla. Opettelemme elämään vähemmällä ja pitämään vain sen, jota todella rakastamme tai tarvitsemme. Pinnalla on myös elämyksellisyys, ja sisustuksen halutaan kertovan eletyistä hetkistä.
Linen_Lavender_Blush_Bedroom_Detail2

 

– Parhaimmillaan koti muodostuu ajan kerroksista. Filmitähtien miljoonakodeista näkyy usein, että ne on sisustettu kerralla, eivätkä ne siksi onnistu puhuttelemaan. Kannattaakin ajatella niin, että karsiessaan jättää ympärilleen itselleen tärkeitä asioita, edustivatpa ne mitä tyylisuuntaa tahansa, Susanna sanoo.

Hidas, mutta varma muutos

Toinen valtava megatrendi on yhteisöllisyyden lisääntyminen ja jakamistalouden laajeneminen. Muutokset rakentamisessa ja remontoinnissa tapahtuvat hitaasti, mutta tarve uudelle lähestymistavalle kolkuttelee jo oven takana. Yhteisöllisyysajattelu muuttaa rakennuskäytäntöjä, jotka ovat tähän asti suosineet yksinasujia ja ydinperheitä. Yhteisöasumisen suosion kasvaessa jokaiseen asuntoon ei tarvitsekaan rakentaa isoa olohuonetta ja saunaa. Eikä yhteisöllisyys rajoitu pelkästään asuintovereihin, sillä yhteisö voi muodostua kaupunginosan yhteisen työkaluvaraston, sohvasurffaajasivuston käyttäjien tai vaikkapa vanhusten ja näiden hoitajien välille.

– Jakamistalous tulee muuttamaan monia asioita. Kun töitä voi tehdä maailmalta käsin, omaa kotia voi pitää hotellina tai vaihtaa sen vaikka loman ajaksi johonkin toiseen kotiin, se ei voi olla vaikuttamatta siihen, millaisiksi kodit muokkautuvat, Susanna toteaa.

Trendipohdintaa arvojen ja yhteiskunnan muutosten kautta

Susanna Björklund kokosi syksyn 2015 Habitare-messuille Signals-trendinäyttelyn, jossa pohdittiin sisustuksen trendejä arvojen ja yhteiskunnan muutosten kautta. Esittelyssä oli neljä trendiä:

  • In-between kertoo rajatiloista. Niissä muotoilun merkitys kasvaa ja kenttä laajenee. Taide, käsityöläisyys ja muotoilu sekoittuvat. Rajatiloissa työn kuva muuttuu: jakamistalous ja verkostot ovat tulleet jäädäkseen.
  • Simplify, yksinkertaistaminen. Tarve lähtee informaatio- ja tavaratulvan keskellä elämisestä, jossa oivalletaan, että vähän on parempaa. Muotoilu keskittyy olennaiseen ja sosiaalisella muotoilulla parannetaan maailmaa.
  • Positive Psychology lähtee elämän pienten hetkien ja asioiden arvostamisesta. Siinä hyväntekeminen saa aikaan hyvinvointia ja hetkessä eläminen korostuu. Ihminen haluaa ympäröidä itsensä esteettisillä asioilla ja muotoilu on yhä eettisempää.
  • Deep ammentaa historiasta ja tunteista. Trendi kertoo siitä, kuinka epävarmoina aikoina juuret saavat entistä suuremman merkityksen. Vahva tyyli säilyy ja elämysten ja kokemusten merkitys avartuu.