Unelma Hangossa

Unelma Hangossa

Tervetuloa seuraamaan vapaa-ajan asunnon muutosmatkaa! Minulla on tänään iltapäivällä varattuna aika Tunnetila-sisustuspalveluun.

Olen menossa tapaamaan Krista Sauriota Värisilmä Showroom Suomenojaan. En tunne Kristaa entuudestaan, mutta ajan sai kätevästi netin kautta ja vielä minun aikatauluuni sopivasti. Mukanani minulla on kasa mittoja ja vielä isompi kasa unelmia. Oma tunnetilani tasapainoilee ahdistuksen ja innostuksen välimaastossa. Ehkä kohta unelmani saavat konkreettisemman muodon ja elämä vapaa-ajan asunnossani saa uusia muotoja. Entä osaanko tehdä kompromisseja oikeissa kohdissa? Mistä tiedän mihin panostaa ja missä pihistää? Mitä jos unelmani vain kutistuvat, kun niitä sullotaan budjettiin ja aikatauluun? Tai saako suunnittelija ylipäätään kiinni siitä mitä haen?

Vapaa-ajan kotini on 65 neliön kaksio yli sata vuotta vanhassa puutalossa Hangossa. Meri ei näy ikkunasta, mutta kohinan voi kuulla parin korttelin takaa. Tunnelma kaksion sisäpuolella sen sijaan ei vastaa mielikuvaani mitenkään. Tai no, täytyy myöntää, että on siellä kyllä sellainen vanhan talon tunnelma, jota on yritetty pilata kahdeksankymmentäluvun tyylisellä remontilla joskus. Sitä vanhan talon tunnelmaa vain pitäisi viedä kilometri eteenpäin. 1930-luvun brittiläiseen tai ranskalaiseen tyyliin. Ripaus art decoa. Syviä värejä. Brittiläisen, ehkä jopa New York -maisen townhousen ja Coco Chanelin buduaarin risteytys, mutta ei pröystäilevä. Joka tapauksessa ei mitään merenranta-asunnoille tyypillistä beach house –meininkiä. Vaan jotain sellaista kuin menisi kolmekymmentäluvulla hotelliin. Isoisäni shamppanjacoolerin vuodelta 1935 pitää sopia tunnelmaan. Taustalla soikoon pehmeä instrumentaalijazz.

Vanhan puutalon tunnelmaa joulun alla.

Tunnelman lisäksi toiminnat ovat tärkeitä. Siellä pitää voida tehdä hyvää ruokaa. Istua pitkiä aamiaisia ison ruokapöydän ääressä. Lukea kahvikupin ääressä. Aina pitää olla hyvin tilaa kolmelle henkilölle ja tarvittaessa isommankin porukan pitää voida ruokailla siellä. Pitää voida käydä ulkoilemassa tuiskussa ja tuulessa vain tullakseen posket punaisina lämmittelemään takan ääreen. Lukea kirjoja. Ehkä lasi punaviiniä. Kilisytellä neulepuikkoja takan loimussa. Nukkua hyvin. Valaistuksen pitää olla sekä tunnelmallinen että lukemisen mahdollistavat. Koska kirjat. Ja ne todellakin ansaitsevat toistoa tässä rimpsussa.

Nepalin matkalla ottamassani kuvassa on kauniita kullan ja ruskean sävyjä.

Hangossa merihenkiset sävyt inspiroivat.

Olen kerännyt Pinterestiin tunnelmakuvia. Niitä kerääntyy yllättävän nopeasti netissä pyöriessä. Yhtäkkiä kuvia on yksityisessä viikonloppukoti-kansiossani pari sataa. Huomaan, että osa kuvista on keskenään ristiriitaisia. Jossain kuvassa tykkään seinästä, jossain kuvassa mallillaan on joku yksityiskohta. Apua, jossain on vaaleaa seinää vaikken sellaista halua. Kai? Minkä minä sille voin, että tykkään aika monenlaisesta. Aion käyttää näitä kuvia keskustellessani Kristan kanssa. Toivon, että ajatuksissani on jotain, mikä aidosti on myös hänestä kiinnostavaa. Toivon myös, että tulen hänen kanssaan hyvin juttuun ja syntyy nopeasti luottamusta siihen, että unelmani ovat osaavissa käsissä ja budjettini käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Jännittää!

Unelma Hangossa
Kirjoittaja

Unelma Hangossa

Unelma Hangossa -blogisarjaa kirjoittaa 44-vuotias Helsingissä asuva nainen, jonka perheeseen kuuluvat kaksi teini-ikäistä lasta ja yksi vallaton koiranpentu. Blogin mukana pääsemme seuraamaan yli satavuotiaan puutaloasunnon kokonaisvaltaista muutosta. Matkaoppaana toimii Värisilmän Tunnetila-sisustuspalvelu.

Ilmainen toimitus yli 50 € tilauksiin! Toimitukset postin lakon aikana Kaukokiidolla.